1. Verkkokaupan merkitys Suomen pk-yrityksille ja elinkeinoelämälle Suomessa

Matkailun sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopintojen toiset lähiopetuspäivät maaliskuun lopussa käsittelivät verkkokauppaa. Kouluttaja Kirsi Mikkola sai meidät ymmärtämään verkkokaupan laajasti, ei erillisenä kauppana vaan kiinteänä osana koko yrityksen sähköistä liiketoimintaa. Kirsin ammattitaito viestiä osaamistaan yleisölle ja verkkokaupan toiminnan asiantuntemus tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ymmärrän näiden lähiopetuspäivien jälkeen verkkokaupan paljon laajempana osana yrityksen sähköistä liiketoimintaa kuin miten ajattelin asian aiemmin. Verkkokaupankäynnistä suurin osuus, 80 %, tehdään b to b –puolella, vaikka ensin ajateltuna usein mielessä ovat vain kuluttajille suunnatut verkkokaupat.

Kirsi avasi myös erittäin havainnollisesti, mitä tarkoittaa, kun yrityksen sähköinen liiketoiminta kypsyy passiivisesta kotisivusta (verkkoläsnäolovaiheesta) tuoteinformaation, myynti ja interaktiivisuus, sisäisten tietojärjestelmien integrointivaiheen jälkeen täysin integroiduksi sähköisen kaupankäynnin järjestelmäksi, missä yritys toimii pääasiallisesti tietoverkkojen välityksellä eikä enää perinteisellä tavalla. Tällöin on saavutettu vaihe, missä internet, intranet ja ekstranet toimivat integroidusti ja yritys hyödyntää laajasti verkkoteknologioita liiketoiminnassaan. Esimerkkeinä tästä matkatoimistot ja www.saariselkä .com.

Iso osa suomalaisista matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajan pk-sektorin yrityksistä on vielä tuoteinformaatiovaiheessa, missä staattisen kotisivun lisäksi tarjotaan tuotteista informaatiota ja yritykseen voidaan ottaa yhteyttä sähköpostilla. Tutkimme ennakkotehtävänä etsien hyviä ja huonoja esimerkkejä verkkokaupoista ja oli helppo havaita, että etenkin pienehköt yritykset tarjoavat vielä toistaiseksi lähinnä sähköpostiyhteydenottomahdollisuuden varaustiedusteluihin ja puhelinnumeroa tuodaan vahvasti esille yhteydenottokanavana.

Verkkokaupan yleistyessä syntyviä muutoksia kaupankäyntiprosesseissa

Potentiaalia yrityksien liiketoimintojen sähköistymisen kasvulle on hurjasti ja verkkokaupankäynti tulee kasvamaan vauhdilla. Matkojen myynti on siirtynyt lähes kokonaan verkkoon ja suuret suomalaiset verkkokaupat Verkkokauppa.com ja NetAnttila ovat jo monelle tuttuja samoin kuin esimerkiksi Veikkauksen pelit verkosta ostettuina. Suomalaiset ovat nyt oppineet tekemään verkossa ostoksia myönteisten kokemuksien ansiosta ja verkkokaupan kasvu jatkuu.

Sähköisen kaupan kehittäminen on liiketoiminnan kehittämistä, millä pyritään liiketoiminnallisiin hyötyihin. Mikäli suomalaiset kivijalkamyymälät eivät satsaa verkkokauppojen perustamiseen, ja jo olemassa olevien verkkokauppojen kehittämiseen, tulemme menettämään kasvavan osuuden kaupankäynnin volyymista ulkomaisille verkkokaupoille niin palvelujen kuin etenkin tavarakaupan toimialoilla. 

Tosiasia on, että Suomen markkinat ovat rajalliset ja pienet. Etenkin tämän hetken uutisia kuunnellessa ymmärtää, ettei kotimaan myynti millään alalla kasva, vaan pikemminkin polkee paikallaan tai vähenee, kun suomalaisten ostovoima kasvavan työttömyyden myötä heikkenee. Suuretkin suomalaiset vähittäiskaupat kuten Stockmann ja Kesko ovat vaikeuksissa ja helpotusta myynnin laskun minimoimiseksi haetaan verkkokaupan avulla. Kotimaiset asiakkaat saadaan pidettyä, kun kivijalkamyymälöiden lisäksi tarjotaan saman myymälän nimissä verkko-ostomahdollisuus. Suurempaa kasvua pitää sitten lähteä hakemaan kansainvälisiltä markkinoilta ja perustaa verkkokaupat eri maihin, ei vain kääntää eri kielille. 

Verkkokaupan osuus kaikesta kaupasta kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Se on jo muuttanut kaupan rakenteita monelta osin ja tämä muutos tulee laajenemaan tulevaisuudessa. Juuri missään liiketoiminnassa ei voida jättää verkkokauppaa huomioimatta. 2

Verkkokauppa on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Asiakkuusmarkkinointiliitto ASML:n, Kaupan liiton ja TNS Gallupintekemän verkkokauppatutkimuksen mukaan kotimaan verkossa tapahtuvan kaupan arvo oli 10,5 miljardia euroa vuonna 2013. Kasvua oli edellisvuodesta 8,7 prosenttia. Lukuun sisältyvät kaikki kuluttajille suunnatut palvelut, tuotteet ja sähköiset sisällöt mukaan lukien arvonlisävero ja toimituskulut. Palvelujen osuus tästä summasta on 57 % ja tavarakaupan osuus 42 %, digitaaliset sisällöt 1 %. Palvelumyynnistä yli kolmannes tulee matkailupalvelujen myynnistä.

Suomalaisten 10,5 miljardin verkkokauppaostoksista 9 miljardia tehtiin suomenkielisistä verkkokaupoista, joista erittelemätön osa on kuitenkin ulkomaisessa omistuksessa olevia suomenkielelle käännettyjä verkkokauppoja. Ulkomaisista kaupoista tässä valossa käytettiin siis loput eli 1,5 miljardia euroa.

Eniten kasvoi digitaalisten sisältöjen ja ohjelmistojen myynti verkossa peräti 34 % vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Tavarakauppa kasvoi 9 % ja palvelujen verkko-ostamisen arvo kasvoi 8 %.

Kauppalehdessä marraskuussa 2013 julkaistun IRO Researchin tekemän kuluttajapaneelihaastattelun mukaan Verkkokauppa.com on Suomen suosituin verkkokauppa, toiseksi suosituin on ruotsalainen elektroniikan verkkokauppa CDON.com ja kolmanneksi suosituin perinteinen Ellos. Kuluttajapaneelissa haastateltiin yli tuhatta suomalaista verkkokauppojen käyttäjää ja tutkimuksessa oli mainittu yli 750 verkkokauppaa. Ulkomaiset jätit eBay, Amazon ja Zalando hävisivät jopa NetAnttilalle.

Eniten suomalaiset ostavat verkosta matkoja, vaatteita, pääsylippuja ja elektroniikkaa. Lähes joka neljäs suomalainen käyttää nettiostoksiinsa yli tuhat euroa vuodessa. Vain 9 % suomalaisista sanoo, etteivät he osta verkosta yhtään mitään. Naiset ostavat netistä vaatteita, kirjoja, hygieniatuotteita, apteekkituotteita ja pääsylippuja kulttuuritapahtumiin, miehet viihde-elektroniikkaa, elokuvia sekä pelaavat rahapelejä.

Näiden tietojen valossa on helppo päätellä, että suomalaiset suosivat etupäässä suomalaisia verkkokauppoja. Tähän varmastikin vaikuttavat sellaiset asiat kuin suomalaisten kauppojen tunnettuus ja sitä kautta luottamus niihin myös verkkokauppoina. Mahdollisten reklamaatioiden tekeminen on helppoa suomeksi ja mitä todennäköisimmin myös maksutapoina suomalaisissa verkkokaupoissa käytetään suomalaisia verkkopankkeja luottokorttimaksamisen sijaan. Moni vielä ehkä epäilee luottokorttinsa tietojen lähettämistä verkon välityksellä tuntemattomille tavaroiden tai palveluiden tarjoajille.

Verkkokaupan volyymin kasvaessa verkkokaupankäynnistä tulee nykyistä vahvemmin osa arkipäivästä kaupankäyntiä yhä useammalla toimialalla. Verkosta ostamista voi tehdä missä ja milloin vaan. Verkko-ostamisen helppous, nopeus ja luotettavuus sekä ajansäästö tekevät siitä kiinteän osan kaupankäyntiä, missä osa tuotteista voidaan noutaa postista, osa kivijalkamyymälöistä, osa pyytää kuljettuna kotiovelle asti. Palvelujen ostaminen verkosta säästää kuluttajilta vaivannäköä ja aikaa, mitkä puoltavat verkosta ostamista. Esim. elokuvateatteriin ei tarvitse mennä tuntia ennen näytöstä lunastamaan varattua lippua, kun sen voi varata ja maksaa suoraan verkossa.

Ketkä voittavat, ketkä häviävät tässä muutosprosessissa?

Kaikista kaupan aloista verkkokauppa kohtaa kovinta kilpailua. Vain ammattimaisesti toimimalla voi verkkokaupassa menestyä. Suomalaiskauppojen tämänhetkiset ongelmat eivät johdu Kaupan liiton toimitusjohtaja JuhaniPekkalan mukaan siitä, että kansainväliset verkkokaupat veisivät niiltä asiakkaat, vaan talouden huonosta tilanteesta ja kuluttajien ostovoiman heikentymisestä. Kivijalkamyymälöissä myynti polkee paikallaan, on laskenut tai parhaimmillaankin kasvaa vain nimeksi. Mutta koska nyt ja jatkossakin suomalaiset suosivat suomalaisia verkkokauppoja, on niillä etulyöntiasema myös menestyä jatkossa ulkomaisiin verkkokauppoihin verrattuna. 

Kaupan alalla uskotaan, että kaupan alan voittajiksi nousevat Suomessa ne, jotka löytävät parhaan tavan yhdistää verkon ja perinteiset myymälät toisiinsa eli luomaan niin sanotun hybridimallin.  Luontevasti hybridimalli toimisi esimerkiksi vaatekaupassa, jossa verkkomyynnin isot palautusprosentit syövät kannattavuutta.

Stockmann käy läpi omaa säästöohjelmaansa, mutta ei syytä tilanteesta verkkokauppaa vaan kuluttajien varovaisuutta. Se romautti joulukaupan ja tuloksen. Verkkokauppa Stockmannilla sen sijaan on käynyt vilkkaasti. Yhtiön verkkokauppa tuplasi viime vuonna liikevaihtonsa. Verkon osuus sen Suomen tavaratalotoiminnan liikevaihdosta oli viisi prosenttia niissä tuotteissa, joita myydään verkossa. Olen tilannut Stockmannin uutiskirjeen ja heiltä tulee joka päivä tarjousviesti sähköpostiini, joten on helppo tehdä vaikka hetken mielijohteesta verkkokauppaostoksia heillä.

Stockmann on asettanut lähivuosiensa strategiseksi painopisteeksi monikanavaisuuden kehittämisen. Siinä myymälöillä on vankka sija verkkokaupan rinnalla. Lisäksi se laajentaa verkkokauppojensa tuote- ja markkina-alueita. Näin kannattaisi muidenkin suomalaisten vähittäiskauppojen tehdä, jos haluaa olla voittajien joukossa.

Hyviä esimerkkejä suomalaisista onnistujista on esim.kuvavalmistaja Ifolor. Toisin kuin moni muu alan yhtiö, Kuva-Sammon postimyyntiosastona aikanaan aloittanut Ifolor tekee kannattavaa bisnestä verkossa valokuvakirjoja ja -tauluja ja perinteisiä paperikuvia myymällä. Ifolor on investoinut paljon tekniikkaan ja osaamiseen, mm. tilausjärjestelmien helppokäyttöisyyteen, laatuun ja toimitusten nopeuteen, joiden avulla se menestyy. Suurien volyymien ansiosta myös Ifolorin hinnat ovat kilpailukykyisiä globaalissa kilpailussa, vaikka pelkkä hinta ei riitä.

Minulle oli yllätys lukea tästä Talouselämän artikkelista, että useimmat kansainvälisetkin verkkokauppajätit tekevät yhä tappiota. Näin on esimerkiksi Suomessakin todella näkyvästi markkinoivan ja vauhdilla kasvavan verkkokauppa Zalandon laita. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna reilut 50 prosenttia 1,8 miljardiin euroon, mutta tappiota tuli edelleen 120 miljoonan verran. Myös 20 vuotta toiminut ja viime vuonna 54 miljardin euron liikevaihdon tehnyt alan jätti Amazon on takonut lähes koko ajan tappiota tai korkeintaan nollatulosta. Selityksenä näihin tappioihin kerrotaan, että Verkkokaupat hakevat markkina-asemaa ennen kaikkea hinnalla, myymällä halvemmalla kuin perinteiset myymälät. Premium-tuotteiden kauppa on erikseen. Suuruuden ekonomia tuo kansainvälisille jäteille joka tapauksessa hinta- ja valikoimaedun, jota suomalaisten voi olla mahdotonta päihittää.

Toisaalta suomalaiset kaupat voivat kuunnella paremmin paikallisten kuluttajien toiveita. Voittajia ovat ne verkkokaupan pitäjät, jotka satsaavat verkkokaupan sisältöön tarjoamalla asiakkaille laajan valikoiman tuotteita ja palveluja. Tavarakaupan puolella kivijalkamyymälöiden kannattaa viedä verkkoon mahdollisimman paljon tai jos mahdollista niin kaikki tuotteet, mitä kivijalkamyymälä tarjoaa ja lisäksi tarjota vielä jotain lisäarvoa lisämyynnillä, mitä itsepalveluperiaatteella toimivissa myymälöissämme asiakas ei ostotilanteessa kohtaa. Esimerkiksi puseroa verkkokaupasta ostaessaan asiakkaalle tuodaan ehdotuksia hameista ja housuista, mitkä sopisivat hyvin ostoskoriin valitun puseron kanssa. Verkkokaupassa on myös helppo tarjota asiakkaalle joku pieni kylkiäinen eli lahja, kun ostossumma ylittää tietyn euromäärän. Tällä tavalla on myös helppo aikaansaada lisämyyntiä.

Asiakkaat tekevät jo nyt paljon verkossa ostoksia niin, että käyvät katsomassa, kokeilemassa ja sovittamassa tuotteita kivijalkamyymälöissä, vertaavat sitten hintoja verkossa eri tarjoajien kesken ja tekevät ostokset verkossa siellä, missä tuote on edullisinta ostaa. Usein myös mahdollisuus noutaa tuote kivijalkamyymälästä koetaan parhaaksi toimitustavaksi. Monet suomalaiset suosivat kotimaista vaihtoehtoa, jos mahdollista. Suomalaisilla vähittäiskauppiaille ja palvelujen tarjoajilla on paikallinen tuntemus kotimaisista asiakkaista, mikä on kilpailuvaltti ulkomaisia tarjoajia vastaan.

Suomalainen kuluttaja haluaa ensisijassa palvelua suomeksi. Suomalainen myös luottaa tuttuun ja tunnettuun suomalaisen yrityksen ylläpitämään verkkokauppaan ja suomalaisiin turvallisiin maksuvaihtoehtoihin verkkokaupoissa. 

Suomalaiset kuluttajat myös hyväksyvät vielä tällä hetkellä merkittävästi pidemmät toimitusajat kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.2 Tilanne kuitenkin muuttuu ja mm. Itella on käynnistänyt verkkokaupan varastointiin jatoimituksiin liittyvän 10 miljoonan euron hankkeen, jonka avulla kuluttajat saavat tilaamansa tavarat jopa saman päivän aikana. Vantaan Voutilan logistiikkakeskuksella toteutettava automaatio- ja rakennushanke tarkoittaa mm. ensi vuonna valmistuvaa varastoa, jossa verkkokaupan tilausten käsittelyssä apuna ovat robotit. Pian asiakas saa ostoksensa vuorokauden kuluessa tilaamisesta, nopeimmillaan jopa saman päivän aikana. Verkkokauppiaat taas saavat kaikki palvelut varastoinnista jakeluun ja palautuksiin entistä kattavammin samalta toimittajalta. Tällaiset uudistukset edistävät verkkokaupan kasvua.

Nämä faktat mielessä pidettynä suomalaisilla vähittäiskaupan verkkokaupoilla on etulyöntiasema ulkomaisiin kilpailijoihinsa nähden. Toimitusaikoihin ja tuotevalikoimaan on panostettava, ettei kauppaa valu ulkomaisille kilpailijoille kasvavassa määrin, kun ulkomaiset tarjoajat kääntävät verkkokauppansa suomen kielelle ja lupaavat nopeat toimitukset.

Verkkokaupan kasvua voimakkaimmin rajoittavia tekijöitä

Suomalaiset verkkokaupat eivät halua kansainvälistyä

Suurin verkkokaupan kasvua rajoittava tekijä Suomessa on se, jos verkkokaupan pitäjä ei ymmärrä tai halua, että verkkokaupankäyntiä voi harjoittaa Suomen rajojen ulkopuolella. Suuri osa suomalaisista verkkokaupoista jää ulkomaisten jalkoihin siksi, etteivät ne edes yritä haastaa niitä. Tämä näkyy esimerkiksi kielivalikoimassa. Pohjoismaisia verkkokauppoja tutkineen OC&C-tutkimusyhtiön mukaan suomalaisten kauppojen verkkosivut ovat yleensä suomen lisäksi vain englanniksi, kun taas Tanskassa vähittäiskauppojen sivut löytyvät seitsemällä ja Ruotsissa kuudella kielellä. Norjassa yritykset tyytyvät Suomen tavoin yhteen vieraaseen kieleen.

Muiden pohjoismaiden kaupat ovat sen sijaan innokkaasti työntyneet Suomen markkinoille. Suomen kieli oli niissä norjan ohella suosituin vieras kieli.

Suomalaisyrityksillä olisi paljon kasvuvaraa netin viennissä, selviää Googlen OC&C:llä teettämästä selvityksestä.  Pohjoismaisista verkkokaupoista 62 prosenttia myy tuotteita kotimaansa ulkopuolella, kun suomalaisista ainoastaan 27 prosenttia. Raha karkaa ulkomaille ja meillä ei olisi tähän vaaraa.

Eri maiden verkkokaupoista suomalaiset shoppailivat enitenBritannian, Yhdysvaltojen, Saksan ja Ruotsin verkkokaupoissa.

Pohjoismaalaiset eivät tee kovinkaan paljon verkko-ostoksia naapurimaiden verkkokaupoissa, joten on syytä tarkistaa, ovatko verkkokauppamme tehty myös pohjoismaisille kuluttajille suunnatuiksi kieliversioin ja niin, että kaupat löytyvät helposti ko. maiden domain-nimille käännettyinä. 

Ostoksia ei toimiteta tarpeeksi moneen maahan

Vähän samaa asiaa kansainvälistymishaluttomuuden kanssa on tutkimustulos, minkä mukaan suomalaisista verkkokaupoista vain viidennes toimittaa koko Eurooppaan. En tutkinut tätä tarkemmin eli tarkoittaako tämä sitä, että jos joku haluaisi ostaa, niin tavaraa ei toimiteta, jos ostohalukkuus tulee ns. ”väärästä maasta”. OC&C:n mukaan 73 prosenttia suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tuotteita vain kotimaahan, kun yleisesti Pohjoismaissa osuus on 38 prosenttia. Koko Euroopan alueelle toimittaa Pohjoismaisista suurista verkkokaupoista 33 prosenttia, kun taas suomalaisista verkkokaupoista vain viidennes toimittaa koko Eurooppaan.

Monikielisen palvelun ja kansainvälisten toimitusten ansiosta Pohjoismaisten verkkokauppojen sivuille tuli kotimaan ulkopuolista liikennettä Tanskassa 56 prosenttia, Ruotsissa 55 prosenttia ja Norjassa 53 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä. Suomalaisyritysten verkkosivuilla vain 16 prosenttia verkkoliikenteestä tuli Suomen ulkopuolelta.

Tarjonnan niukkuus

Nuorille ei ole merkitystä, onko verkkokauppa kotimainen vai ulkomainen. Vanhempi väki sen sijaan shoppaa mieluummin kotimaisessa verkkokaupassa, selviää Matkahuollon tekemässä selvityksessä maaliskuussa 2014. 8  Mikäli hyviä kotimaisia vaihtoehtoja ei ole tarpeeksi, raha karkaa ulkomaille. Pitää siis olla kotimaista tarjontaa, jotta kasvua ei rajoiteta kotimaassa, mutta lisämyynti on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta.

Suomalaiset kuluttajat kokevat, että ulkomaisissa verkkokaupoissa on kotimaisia laajemmat valikoimat, selvisi TNS Gallup -tutkimusyhtiön tekemässä kyselytutkimuksessa. Suomalaisten muotiostoksiin liittyvien hakujen kärjessä olivat viime vuoden alkupuolella ulkomaiset verkkokaupat, kuten Asos, Brandos, Bubbleroom, Cubus ja Ellos, kertoo Google. Nämä kaikki ovat ulkomaisia verkkokauppoja. Top 20 -listalle mahtui vain kolme suomalaista brändiä Lindex, Marimekko ja Seppälä.

Kotimaisilla olisi suomalaisten mielissä jopa kotikenttäetu. TNS Gallupin tekemän kyselyn 5000 vastaajasta 58 prosenttia ostaisi mieluummin kotimaisesta verkkokaupasta kuin ulkomaisesta, jos niissä olisi sama valikoima.

Asiakasta ei osata houkutella ostamaan

Suomalaisen Verkkokaupan tila 2013 -tutkimuksessa verkkokauppojen kyky inspiroida ostamaan sai huonoimmat pisteet testaajilta. Osittain tämä liittyy voi liittyä sivujen ulkoasuun, osittain siihen, miten hyvin verkkokauppa tuntee asiakkaansa.

Kauppiaalle on erittäin tärkeää seurata, mitä asiakas tekee verkossa. Sen avulla kauppias voi näyttää asiakkaalle olennaista tietoa oikeaan aikaan. Verkkokaupan järjestelmä voi esimerkiksi muistaa, mitä asiakas haki edellisellä kerralla, ja näyttää hakutuloksia etusivullaan, kun asiakas seuraavan kerran vierailee verkkokaupan sivuilla.

Verkkokaupasta voi saada henkilökohtaisemman ja kiinnostavamman kokemuksen kuin perinteissä kivijalkamyymälässä saa. Kauppias voi myydä asiakkaalle muita tuotteeseen liittyviä palveluita tai tuotteita. kuten esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon tekee. Amazon suosittelee muun muassa asiakkaille tuotteita, joita muut saman asian ostaneet asiakkaat ovat ostaneet.

Verkkokaupan asema Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan, USA:han ja Japaniin 

Tavarakauppa

Suomessa on vielä toimialoja, missä verkkokaupankäynti on todella vähäistä, joten omassa maassa pystymme kasvattamaan verkkokaupankäyntiä suomalaisille. Tässä tehtävässä on hyvät mahdollisuudet voittaa ulkomaiset kilpailijat ja saada suomalaisten rahat pysymään Suomessa. Esimerkiksi ruokatarvikkeiden verkkokauppa on vasta heräilemässä, kiinnostusta ruuan ostamiseen verkosta on kasvavassa määrin. 

Mutta Suomessa verkkokaupan asema on sama kuin muunkin liiketoiminnan kohdalla, markkinamme ovat pienet, koska meitä suomalaisia on vähän ja valtaosan ostovoima on rajallinen. Verkkokaupan kasvu pitää hakea isommilta markkinoilta eli Suomen rajojen ulkopuolelta. Tilanne on täysin toinen useimmissa Euroopan maissa, USA:ssa ja Japanissa, missä heidän kotimarkkinansa ovat monikymmenkertaisia suomalaisiin markkinoihin verrattuna. 

Meillä ei myöskään ole kovin paljoa kansainvälisesti tunnettuja brändejä, jotka ovat vain Suomelle ainutlaatuisia, joten joudumme verkkokaupoissamme myymään kansainvälisiä tuotteita ja tuotemerkkejä, joita ei yhdistetä millään lailla Suomeen. Hintakilpailu on meille tämän myötä vaikeampaa, koska ostovolyymit pitäisivät olla suuret, että hinnalla pystyy kilpailemaan. Jos tarjoamme tuotteita loppukäyttäjälle välikätenä eli tavaroiden toimitus tapahtuu suoraan valmistajan tai maahantuojan varastosta, nousee hinta usein väkisin. 

Palvelujen myynti

Näkisinkin suomalaisille yrittäjille suuremman kilpailuedun palvelujen myynnissä verkon kautta. Palvelut ovat ainutlaatuisia ja syntyvät ostajan ja palveluntarjoajan kohtaamisessa. Osaamme palvella ulkomaalaisia useilla vierailla kielillä ja he kokevat meidät ystävällisinä palvelujen tarjoajina jopa enemmän kuin oman maamme kansalaiset. Matkailu-, elämys- ja vapaa-ajan palveluja myydessämme meillä on tasavertainen mahdollisuus onnistua verkkokaupassa suurien ulkomaisten kilpailijoiden kanssa. Tällöin ei tarvitse kilpailla pelkästään hinnalla, sillä palvelut ovat elämyksiä, joiden hintahaitari voi olla hyvinkin suuri. 

Suomen valtteina ovat puhdas, suurelta osin koskematon luonto, konkreettisesti vaihtuvat vuodenajat, joiden avulla voidaan tarjota erilaisia aktiviteetteja ympäri vuoden. Jokamiehen oikeudet kalastukseen ja metsän antimien marjat ja sienien keräämiseen sekä metsästys ovat valtteja, joita meidän pitää osata hyödyntää kaupallisesti. Luonnon rauha ja hiljaisuus sekä ilman puhtaus ovat meille perusasioita, joita maapallon ihmisistä suurin osa voisi tulla meille tänne kokemaan ja ihastumaan – ja verkkokauppojen avulla meidän tulisi osata heidät tänne houkutella. Kun saamme verkon avulla välitettyä täällä käyneiden matkailijoiden suosittelut, niin takaamme lisää matkailijoita. 
Kunnolla toteutetut matkailualan yritysten verkkosivut ja –verkkokaupat ja yhteistyö ovat tae menestyä pienenä maana suurien maiden joukossa. Meidän tulee osata nähdä väkirikkaat Euroopan maat ja naapurimaat mahdollisuutena eikä uhkana kasvattaa omaa liiketoimintaamme.

Lähteet:

1 Kirsi Mikkola: Sähköinen liiketoiminta luennot 26.-27.3.2014, Matkailun ja elämystuotannon sähköisen liiketoiminnan erikoistumisopinnot, Haaga-Helia

2 Tero Lahtinen: Verkkokaupan käsikirja, Suomen Yrityskirjat Oy, 2013

3 Perttu Pitkänen 15.3.2014 It-viikko: Suomalaistenverkkokauppojen seitsemän virhettä

4 Retail Lab Helsinki Oy: Suomalaisen verkkokaupan tila 2013 –tutkimus

5 Markkinointi ja Mainonta 11.4.2014: Ulkomaisetverkkokaupat keräävät suomalaisten rahat

6 Niclas Storås, Tietoviikko 18.4.2014: Miksi suomalaiseteivät myy netissä?
7 TNS Galluping verkkokauppatilasto

8 Leena Laakso, Kauppalehti 24.3.2014: Verkkokauppatutkimus:Häveliäisyys ostosvaltti

9 Miia Savaspuro, Kauppalehti 11.11.2013:Verkkokauppa.com onSuomen suosituin

10 Minna Pihlava, Tekniikka ja Talous 17.4.2014 Verkko-ostokset voi pian saada jo saman päivän aikana

11 Merja Saarinen, Talouselämä 28.2.2014: Verkkokaupalla ontulos- ja sovitusongelma - Tässäkö ratkaisu?